Pandora projekti

PANDORA

Pandora -projekti keskittyy ennaltaehkäisemään koulukiusaamista ja käsittelemään akuutteja sekä mahdollisesti piilossa olevia kiusaamistilanteita monitaiteellisen prosessin keinoin.

Projektin esittely (lyhyt)

Projektin esittely

Pandora -projekti keskittyy ennaltaehkäisemään koulukiusaamista ja käsittelemään akuutteja sekä mahdollisesti piilossa olevia kiusaamistilanteita monitaiteellisen prosessin keinoin. Se on suunniteltu toteutettavaksi yläkoulussa normaalin koulutyön puitteissa eikä vaadi koululta ylimääräisiä resursseja. Projektin yhteisötaiteellinen toteutustapa mahdollistaa kiusaamisen käsittelyn anonyymisti ryhmänä, yhteisenä asiana, joka koskettaa kaikkia ja kuuluu kaikille. Sen avulla ei tietoisesti etsitä ryhmästä mahdollista kiusaajaa ja kiusattua. Koska projekti toimii myös kiusaamista ennaltaehkäisevänä, sen ottaminen kouluun ei edellytä kiusaamisen esiintymistä.

Projekti voi olla tavalla tai toisella läsnä koulun arjessa jopa kaksi lukuvuotta tai osana kouluelämää pitempäänkin, joten se ei ole ohimenevä hetken tapahtuma. Projektin antamat uudet eväät on helppo ottaa mukaan koulun tulevaan toimintaan kiusaamisen vastaisessa työssä. Projekti voidaan myös helposti pilkkoa osiin ja toteuttaa siitä vain esim. kuvataideosuus kolmen tai neljän kaksoistunnin jaksona tai koulu voi tilata vain forumteatteriesityksen. Kirjoitusosuus on myös todella helppoa toteuttaa äidinkielentunneilla. Toteutettiinpa projektia miten tahansa, laajana tai suppeana, on hyvä varata aikaa keskustelulle ja rohkaista oppilaita ottamaan kantaa asiaan. Projekti haastaa koko yhteisön pohtimaan, miten kiusaamista voidaan ennaltaehkäistä ja miten siihen voi puuttua yhteisöllisesti.

Projektin aikana myös opettajilla on mahdollisuus osallistua yhteisötaiteen tekemiseen omana ryhmänään. Näin he saavat eri tavalla kokemusta ja elämyksiä kiusaamiseen liittyvistä tunteista sekä erilaisista tavoista ennaltaehkäistä ja käsitellä kiusaamista.

Projekti tutustuttaa samalla oppilaat ja opettajat erilaisiin tademuotoihin ja ohjaa nuoria uusien taideharrastusten pariin. Esim. yhteisötaide ja forum-teatteri ovat varsin uusia ja monille tuntemattomia taidemuotojoa. Kun näihin saa mahdollisuuden tutustua koulutyön puitteissa oman tekemisen ja elämysten kautta ammattilaisen ohjaamana, saa prosessista heti oikean käsityksen. Kun oppilaat tutustuvat ohjaajaan, saattaa kynnys liittyä kyseisten ohjaajien vetämiin harrastepiireihin madaltua.

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteena on synnyttää uusia toimintamalleja koulukiusaamisen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon yläasteella sekä alentaa koulujen kynnystä ottaa eri alojen taiteilijoita mukaan kiusaamisen vastaisiin tai myös muihin projekteihin. Tavoitteena on myös sitouttaa oppilaita yhteiseen kiusaamisen vastaiseen toimintaan sekä tarjota heille oivalluksia ratkoa ristiriitatilanteita itsenäisestin ja luovasti. Koulutyöhön nivottuna se onnistuu paremmin kuin pelkästän vapaaehtoisuuteen perustuvana toimintana.

Projekti toteutetaan siten, että koko yläaste on tavalla tai toisella mukana projektissa: tarinoiden tuottamisessa, kuvataideteosten tekemisessä, teosten näytteille asettamisessa sekä näyttelytilaan että koululle, jossa kaikki ne näkevät, forumteatterin tekemisessä ja esityksen näkemisessä ja kokemisessa. Luokka-asteiden yhteinen tekeminen ja tavoite mahdollistaa yhteistyön eri ikäisten nuorten kesken.

Saatujen kokemusten perusteella projektia kehitetään edelleen ja tarjotaan yläakouluille ympäri Suomea.

Projektin toteutus

Projekti räätälöideään kullekin koululle sopivaksi yhdessä opettajien ja projektin ohjaajien kanssa. Opettajat valitsevat keskuudestaan yhteyshenkilön, mieluusti sellaisen, jonka tunneilla projektia toteutetaan.

Koulun on helppo sisällyttää projekti tuntikehykseen, koska projekti toteutetaan aineenopettajien tunneilla integroituna opetussuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Jos koulussa on olemassa valinnaisia luovanilmaisun kerhoja tai työpajoja, niitä voi myös käyttää projektin toteuttamiseen. Projektia varten pystyy perustamaan myös oman työpajan ilman lisäresursseja, koska ammattitaitoinen ohjaaja tulee koulun ulkopuolelta. Koulukiusaaminen koskettaa tavalla tai toisella kaikkia yhteisön jäseniä, joten projekti kannataa toteuttaa mahdollisimman laajana. Hyvä, jos koko yläkoulu voisi kokea projektin omakseen edes välillisesti.

Koska pääosa projektin toteutuksesta tapahtuu aikaisintaan lukuvuoden 2016-2017 aikana, ehtii koulun henkilökunta suunnittelemaan tuntikehyksen ajoissa ja perustamaan mahdolliset työpajat seuraaviksi lukuvuosiksi. Tarinaosuuden pystyy toteuttamaan lyhyelläkin varoitusajalla koulujen äidinkielentunneilla jo syksyn 2015 aikana. Jos koululla on mahdolliuus järjestää kasoistunteja projektin toteuttamiseen valituille jaksoille, jää paremmin aikaa keskusteluun ja keskittymiseen vaikeaan aiheeseen. Myös yhteistyö eri aineenopettajien välillä mahdollistaa tuntien ’vaihtamisen’ tarvittaessa.

Projekti huipentuu yleisölle avoimeen taidenäyttelyyn. Halutessaan oppilaat voivat esittää näyttelyssä tekemänsä forumteatteriesityksen ja ääniteokset.

Projektin lopuksi Ei Kiusata ry kartoittaa projektin vaikutuksia oppilaille ja opettajille suunnatulla kyselyllä, kuten esimerkiksi, onko kiusaaminen vähentynyt ja siitä kertominen helpottunut projektin jälkeen verrattuna aikaan ennen projektia.

Taideosuuksien tarkempaa kuvausta

Tarinaosuus

Äidinkielentunnille tuleva ohjaaja alustaa tarinoiden keräämisen esim. kertomalla omakohtaista kokemusta kiusaamisesta ja herättelemällä keskustelua aiheesta. Ellei omakohtaista kokemusta ole, tunnille voi kutsua jonkun entisen kiusatun kertomaan kokemuksistaan ja selviytymisestään. Tarkoituksena on rohkaista oppilaita kertomaan edes jotain mahdollisesta kokemastaan tai näkemästään kiusaamisesta ja ellei tällaista kokemusta ole, he voivat kertoa omia käsityksiään siitä. On hyvä keskustella myös kiusaamiseen liittyvästä häpeästä, onko kiusaamisesta kertominen suotavaa ja rohkeaa vai raukkamaista kantelemista. On hyvin yleistä, että kiusaamisesta ei uskalleta kertoa aikuisille, koska pelätään kiusaamisen vain pahenevan. Tämä onkin hyvin mahdollista, ellei tilannetta hoideta asianmukaisesti ja tehokkaasti kuntoon.

Forum-teatteri

Teatteri-ilmaisun ohjaajat työstävät malliesimerkkinä esitettävän forumteatteri- esityksen äidinkielentunneilla kerätyn tarinamateriaalin pohjalta riippumatta koulun tuntikehyksestä. Ohjaajat esittävät teoksen kyseisille luokille esim. äidinkielen kaksoistunnin aikana aikaisintaan kuukauden kuluttua tarinoiden keräämisen jälkeen. Tarinat muokataan esitykseksi siten, ettei mikään yksittäinen kohtalo tule tunnis- tetuksi.

Forumteatterimenetelmällä toteutettu näytelmä keskeytetään kiusaamistilanteeseen. Tässä vaiheessa yleisö osallistuu näytelmään ja ehdottaa keinoja tilanteen ratkai- semiseksi. Halutessaan joku yleisöstä voi mennä mukaan näytelmään esittämään jotain roolia tai antamaan neuvoja näyttelijöille. Esityksen yhteydessä, ennen ja jälkeen, tehdään yhteisöllisyyttä vahvistavia harjoituksia. Esityksen jälkeen keskus- tellaan näytelmään liittyvistä ajatuksista ja tuntemuksista. On hyvä huomioida, että draama on hyvin voimakas keino koskettaa ihmisten sisintä ja tämän kokemuksen herättämät ajatuksen ja tunteet voivat tulla esille voimakkaasti tai viiveellä. Kannattaa varautua aiheeseen liittyviin keskusteluihin yksittäisten oppilaiden kanssa.

Myöhemmin, kun aikaa on jonkin verran kulunut, teatteri-ilmaisun ohjaajat vetävät luokissa työpajaosuuden, jossa tehdään erilaisia draamaharjoituksia pienryhmissä. Tämän jälkeen halukkaat voivat työstää oman forumteatteriesityksen, jota voidaan esittää muille luokille tai esim. vanhempainillassa.

Kuvataide

Kuvataidejaksolla hyödynnetään äidinkielentunneilla kerättyä materiaalia keskustelun avaajana ja teoksen sisällön tuottamisen yhteydessä. Oppilaille on hyvä antaa tilaa tuoda teoksiin omia ideoitaan tiettyjen ennalta sovittujen raamien puitteissa. Koska kiusaamisaihe on laaja, tehdään esim. kolme erilaista yhteisö- taideteosta, joiden teemat ovat: ’Miten kiusaaminen alkaa’, ’Millaista kiusaaminen voi olla ja miltä se tuntuu’ sekä ’Miten kiusaamisen saa loppumaan’. Eri teemoihin liittyvät teokset voidaan teettää eri luokilla esim. 1. teema 7.-luokkalaisilla, 2. teema 8.-luokkalaisilla ja 3. teema 9.-luokkalaisilla.

Projektiin voi liittää myös dokumentointia sanan ja valokuvan sekä videoinnin muodossa. Koska projektin kirjoitus- ja kuvaosuudesta on tarkoitus koota näyttely, pyydetään alaikäisten oppilaiden vanhemmilta kirjallinen lupa nuorten töiden näytteillle asettamiseksi julkisuuteen. Näyttelyn jälkeen teokset voivat jäädä koulun omiin tiloihin tai ne voidaan lahjoittaa tai myydä johonkin julkiseen tilaan. Mahdollisen myynnin tuotto voidaan käyttää projektiin osallistuneiden oppilaiden retkeen tai muuhun mukavaan toimintaan.

Muut mahdolliset taiteenalat

Musiikkitunneilla voidaan työstää ääniteoksia samoilla teemoilla kuin kuvataiteessa. Voidaan myös sanoittaa ja säveltää kiusaamisen ehkäisyyn liittyvä kappale, jonka esittämisessä ja toteuttamisessa on mukana koko luokka tavalla tai toisella ja se esitetään koko koululle. Kappaleesta voidaan tehdä musiikkivideo, jossa on mukana tanssia ja tietokonetekniikkaa. Video voidaan laittaa jakoon sosiaaliseen mediaan. Mahdollisuuksia on monia.

Kokemuksia pilottiprojektista Peräseinäjoen Toivolanrannan yläkoulussa

Koulun ulkopuolinen ohjaaja on osoittaunut hyväksi vaihtoehdoksi koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja käsittelyssä. Hän ei tunne oppilaita eikä ole muodostanut heistä ennakkokäsityksiä, joten hänelle on luontevaa kohdata oppilaat tasavertaisina. Hän ei tiedä etukäteen, kuka mahdollisesti on kiusaaja ja kuka kiusattu, jolloin kenenkään ei tarvitse suojautua ja asiaa voidaan käsitellä neutraalisti. Lisäksi hänellä on mahdol- lisuus tehdä luokasta havaintoja, jotka saattavat antaa uutta näkökulmaa vakituiselle henkilökunnalle.

Kokemuksen mukaan projektin aikana luokan roolit voivat muuttua siten, että hiljaisesta ja vetäytyvästä tuleekin ryhmän kokoava voima ja paljon huomion keskipisteenä oleva oppilas vetäytyy. Tähän saattaa osaltaan vaikuttaa ulkopuolinen ohjaaja sekä uusi tilanne, jossa aikaisemmin syrjässä pysytellyllä oppilaalla onkin nyt mahdollisuus tuoda esille oma vahvuutensa. Kun luokassa tavallisesti paljon esillä oleva oppilas vetäytyy ja antaa tilaa toisille, on se pelkästään hyvä kokemus kaikille ryhmässä. Se osoittaa, että rooleja voidaan muuttaa tai ne voivat muuttua ja oppilailla on erilaisia vahvuuksia, joiden on hyvä antaa tulla ryhmässä näkyviin.

Ulkopuolinen ohjaaja ei arvioi oppilaiden töitä, joten hänen resurssinsa vapautuvat kuuntelemaan, seuraamaan sosiaalista prosessia ja sen kehittymistä. Tilanteen niin vaatiessa hän voi keskittyä paremmin sellaiseen tilanteeseen, jossa työskentelyn aikana alkaa tulla esille ajatuksia ja tunteita, joiden kohtaaminen vaatii enemmän huomiota. Tällaisessa tilanteessa oma opettaja voi puolestaan ottaa enemmän vastuuta teknisen puolen etenemisestä. Pilottiprojektin aikana koulun oppilaat ottivat oma-alotteisesti esille ohjaajan kanssa kiusaamistilanteita, jotka olivat olleet piilossa omalta opettajalta. Näyttäisi siltä, että oppilaiden on helpompi ottaa vaikea asia puheeksi taiteellisen työskentelyn lomassa koulun ulkopuolisen henkilön kanssa. Myös yksi kiusaaja oli ottanut käytöksensä puheeksi projektin aikana, mikä ei muuten ole kovin yleistä.

Projektin alussa tuli esille se, että kun oppilaiden kanssa oli alettu avaamaan tätä vaikeaa aihetta, keskuskustelua oli tarvetta jatkaa, oppilaat kaipasivat kiusaamis- aiheen käsittelyä pitemmällä aikavälillä. Syynä tähän voi olla aiheen arkuus, heti ei uskalleta tuoda kaikkea esille ja toisaalta rankka aihe herättää ajatuksia, joita olisi hyvä päästä työstämään aika ajoin. Suunnitelmissa on työstää projektiin osallistuvien taiteilijoiden kanssa helppoja ja yksinkertaisia harjoituksia, joita voi toteuttaa luokassa oman opettajan johdolla projektin jälkeen. Kun projektiin otetaan mukaan erillisiä taiteellisia työskentelytapoja ja niiden välillä kuluu jonkin verran aikaa, ajatukset kypsyvät ja seuravalla kerralla on ehkä helpompi puhua aiheesta tai tuoda jotain esiin esim. kuvan välityksellä. Tämän kokemuksen perusteella yksittäinen kiusaamisen vastainen tapahtuma, vaikka onkin parempi kuin ei mitään, ei riitä jos halutaan aikaan pysyvämpiä muutoksia asenteissa ja käyttäytymisessä.

Mitä kannattaa ottaa huomioon

Erityisesti kiusaamiseen taipuvaisen oppilaan positiivinen huomiominen on tärkeää. Hän saattaa puolustautua jo etukäteen ja vastustaa koko aiheen käsittelyä ja yrittää vesittää projektin tavoitteita. Tähän kannattaa varautua ja löytää tällaisen oppilaan vahvuudet ja hyödyntää niitä yhteiseksi hyväksi. Positiivisen palautteen saaminen vahvistaa kenen tahansa itsetuntoa ja tuo hyvää mieltä. Tämä taas tekee olon turvalli- semmaksi ja vapauttaa luovuuden.

Oman opettajan myötävaikutuksella mahdolliset klikkiytymät luokassa on hyvä hajoittaa tai ainakin heikentää niitä projektiin liittyvän työskentelyn aikana. Tämä luonnollisesti vastustetaan, mutta jos sen tekee ulkopuolinen ohjaaja, saattaa se onnistua paremmin. On hyvä huomioida, että myös mahdollinen kiusaaja saattaa tuntea olonsa turvattomaksi jäädessään yksin. Mahdollisen kiusatun tai syrjäytyneen oppilaan verkostoa ei ehkä kannata tietoisesti hajoittaa vaan vahvistaa sitä täydentämällä sellasilla oppilailla, joiden tiedetään olevan luonnostaan empaattisia.

Oppilaat voivat halutessaan signeerata kaikki julkisuuteen tulevat työnsä nimi-merkillä tai vaikka numerolla, jolloin ainoastaan ohjaaja ja opettaja tietävät kenen työt ovat. Varsinkin omakohtaisissa kokemuksissa nimimerkin sallittu käyttö saattaa olla ainut mahdollisuus rohkaista oppilaita tuomaan esille kiusaamista.

Töitä arvioitaessa on syytä miettiä, mikä on tämänkaltaisten tehtävien painopiste ja tavoite: onko se tekninen taito vai sosiaalisten taitojen ja tunneälyn kehittyminen tekemiseen osallistumisen kautta. Joillekin oppilaille henkilökohtainen kokemus kiusaamisesta voi myös estää hänelle ominaisen teknisen tason saavuttamisen tai toisaalta vapautuessaan käsittelemään aihetta taso saattaa myös ylittyä.

Haasteet ja niihin vastaaminen

Projektin toteuttamisen haasteena on saada oppilaat innostumaan prosessista. Osallistumista edesauttaa se, että projekti toteutetaan normaalin tuntikehyksen puitteissa oman opettajan läsnäollessa. Osa projektiin osallistumisesta voi olla vapaa- ehtoista, mutta teokset esitellään kaikille ja keskustelua käydään luokissa ja varmasti myös oppilaiden kesken pienemmissä ryhmissä. Mitä enemmän erilaisia taiteenaloja ja tehtäviä projektiin saadaan sisällytettyä, sitä varmemmin projektista löytyy kaikille jokin sopiva osa-alue olla mukana.

Haasteena voi olla myös koulun oman henkilökunnan suhtautuminen ulkopuolelta tuleviin ohjaajiin. Koulu ehkä haluaa hoitaa ennaltaehkäisyn ja kiusaamisten käsittelyn itsenäisesti. Tähän saattaa olla syynä se, ettei haluta ulkopuolisten tietävän, että kyseisessä koulussa esiintyy kiusaamista, jota ei saada loppumaan. Toisaalta kiusaamisen käsittelyn vaikeus voi myös innostaa koulua ottamaan ulkopuolisen tahon avukseen. Koulun ulkopuolinen ohjaaja on neutraali ja puolueeton, jolla ei ole valmiita asenteita ja ennakkoluuloja, joten kaikkien kannalta tällainen henkilö kiusaamisen vastaisessa työssä on jopa toivottavaa.

Koulun henkilökunnalla voi olla myös käsitys, ettei heidän koulussaan ole kiusaa- mista tai se on niin vähäistä ja harmitonta, ettei ulkopuolisia tarvita. On kuitenkin syytä muistaa, että oppilaiden sosiaaliset suhteet elävät koko ajan, jolloin ennalta- ehkäisy on kaikissa tapauksissa suositeltavaa ja perusteltua. Piilokiusaamista on myös todella vaikea havaita eikä se tule esiin ehkä koskaan, ellei joku tule kertomaan opettajille. Toisaalta tiedossa olevaa piilokiusaamista saatetaan pitää harmittomana, vaikka todellisuudessa se voi kiusatusta tuntua jopa pahemmalta ja jättää syvemmät haavat kuin fyysinen päällekäyminen.

Kuuluminen KiVa-kouluohjelmaan voi antaa koululle tunteen, että asia on hoidossa eikä muuta tarvita. Tässä kohtaa on hyvä palauttaa mieleen tutkimus, jossa todettiin, että KiVa-kouluohjelma ei toimi nykyisessä muodossaan yläkoulussa riittävän hyvin. Näin ollen kiusaamisen ehkäisy ja sen käsittely yhteisötaiteellisin keinoin tulee suureksi avuksi. Projektin tarkoitus ei ole korvata KiVa-toimintaa vaan täydentää sitä.

Jokainen rehtori tietää, että nykyinen taideaineiden osuus tuntikehyksestä ei ole riittävää oppilaiden kokonaisvaltaisen kasvatuksen kannalta. Syrjäytyminen ja mielenterveysongelmat ovat suuri osa tämän päivän lasten ja nuorten elämää. Koulukiusaaminen on yksi suuri syy tai osasyy näihin ongelmiin. Hyvin suuri osa kiusaamisesta on opettajilta piilossa. Kun koulujen henkilökunta on vakuuttunut siitä, että taiteita voi integroida opetukseen ja taiteiden vaikutus kehittyvään identiteettiin ja tunne-elämään on pelkästään positiivista, on vaikea kuvitella, että tällaista kolmannen sektorin tarjoamaa ilmaista tai lähes ilmaista lisäresurssia ei otettaisi koululla vastaan.

”Nuorten mielenterveysongelmien taustalla on varsin usein kiusaamista. Tiina Tuominen panostaisi nuorten mielenterveystyössä ennen kaikkea kouluihin.”

(http://yle.fi/uutiset/nuorisopsykiatrian_ylilaakari_koulukiusaaminen_syy_nuorten_mielenterveysongelmiin/6464899)

Projektiin osallistuvilla taiteilijoilla on kokemusta työskentelystä nuorten kanssa, mutta projekti antaa myös heille uusia haasteita, kun he toimivat koulun rajatun tuntikehyksen puitteissa. Myös yhteistyön sujuminen, molemminpuolisten kompro- missien tekeminen ja yhteisiin tavoitteisiin pyrkiminen koulun henkilökunnan kanssa vaatii panostusta. Lisäksi haastetta antaa se, miten saada mukaan ne, jotka haluavat sulkea silmänsä kiusaamiselta sekä kiusaajat itse. Projektin antama kokemus lisää kykyä kohdata ja ymmärtää vastustusta.

Jos projektin ohjaajien ja koulun henkilökunnan kesken voidaan saavuttaa yhteinen visio siitä, että projektilla on paljon annettavaa koulun sosiaaliseen elämään ja kiusaamisen ehkäisyyn ja käsittelyyn, hyvin suurella todennäköisyydellä nuoret hyötyvät projektista. Koulukiusaamisen ennaltaehkäisy ja sen käsittely on ensi- sijaisesti aikuisten vastuulla ja omalla esimerkillään ja sujuvalla yhteistyöllä heillä on mahdollisuus välittää tätä yhteistyökyvyn mallia ja kokemusta oppilaille.

Miksi yhteisötaide on hyvä kiusaamisen ehkäisyssä ja käsittelyssä?

On valitettavaa, että taideaineiden osuus kaikkien oppilaiden kasvatuksessa on vähentynyt vuosi vuodelta. Osa oppilaista ei osallistu minkäänlaiseen taiteelliseen toimintaan. Nämä lapset ja nuoret jäävät paitsi kokemuksesta, jonka avulla he voisivat etsiä ihmisyyttä, omaa identiteettiään, paikkaansa omassa yhteisössään ja maailmassa. Tämä koskee kaikkia oppilaita, ei ainoastaan taiteellisesti lahjakkaita ja niitä jotka ovat oma-alotteisesti kiinnostuneita taiteista. Taidemuotoja on monia erilaisia ja niistä löytyy varmasti jokaiselle jotakin, missä kokee saavansa iloa ja onnistumisen kokemuksia.

Yhteisötaidetta voi tehdä monilla taiteen aloilla: kuva-, teatteri-, sävel-, tanssi-, video- ja valokuvataide. Oleellista on se, että tavoitteena on yhdessä, ryhmänä tuottaa jotain, missä kaikkien rooli on tärkeä. Jokaisella on oma paikkansa, jokaiselle on mahdollisuus onnistua omassa osuudessaan. Kun kaikki onnistuvat, kokonaisuus onnistuu ja kaikki voivat olla ylpeitä itsestä ja muista. Jos joku ryhmästä tarvitsee tukea ja apua oman osuutensa tekemisessä, toiset auttavat. Yhdessä tekeminen yhteisen päämäärän hyväksi kehittää taitoja toisten huomioon ottamisessa, vuoro- vaikutuksessa, rakentavan kritiikin antamisessa, kritiikin sietämisessä, taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymisessä ja arvostamisessa. Näitä taitoja tarvitaan koko elämän ajan kaikessa tekemisessä, perheessä, työpaikalla, eri yhteisöissä, kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

”Psyykkisenä toimintana ihminen kokee voimakkaitakin elämyksiä, tunteita, haluja ja toiveita. Hän voi saavuttaa musiikissa, kuvataiteessa, kirjallisuuden tai draaman kautta voimakkaita ’huippuelämyksiä’, saada merkitystä elämäänsä oman taide- ilmaisunsa kautta. Näin taidetta kokevan tai tekevän on mahdollista saada kontakti omaan minäänsä, itseensä: omiin tunteisiinsa, mielikuviinsa, eläytyä elämän eri ilmiöihin. Voidaan ajatella, että kaiken taiteellisen toiminnan perusedellytys on tällainen psyykkinen kokeminen. Siinä oppiva ihminen ei kuitenkaan vielä suhteuta, liitä kokemuksiaan mihinkään laajempaan yhteyteen, riittää kun kokee tai ilmaisee voimakkaasti elämyksiään, mielikuviaan ja ajatuksiaan. ..Arvottavan taiteellis- eettisen työskentelyn avulla ihmisen on mahdollista saada sekä omiin että muiden psyykkisiin tiloihin – elämyksiin, mielikuviin, tunteisiin – etäisyyttä, joka mahdollistaa myös näiden kokemusten käsitteellistävän ymmärryksen…” Sava (1993)

Projektin kiusaamisen vastaisen työn välineeksi valittiin em. syistä johtuen erilaiset taiteen muodot , jotka tuodaan tavallisille tunneille, jotta ne tavoittaisivat mahdolli- simman monta oppilasta. Varsinkin piilossa olevasta kiusaamisesta, joka tapahtuu esim. eleillä, äänensävyillä, mitätöimisellä ja ryhmästä pois jättämisenä, on vaikea kertoa sanoin uskottavasti. Taiteiden kautta pystyy ilmaisemaan itseään sanattomasti ja sen jälkeen voi alkaa kertomaan itse asiasta sanoin taideteosta tai taiteellista kokemusta apuna käyttäen. Vaikkei oppilas koskaan kertoisikaan kiusaamisesta kenellekään, saattaa itseilmaisu taiteen keinoin helpottaa oloa ja auttaa käsittelemään omia tunteitaan ja kokemuksiaan ja vaikuttaa näin käyttäytymisen muuttumiseen.

Kiusaaminen on ilmiö, joka koskettaa kaikkia yhteisön jäseniä tavalla tai toisella ja jokainen voi olla osallisena kiusaamisen syntymisessä tai toisaalta sen estämisessä ja hoitamisessa. Projekti haastaa yhteisön jäsenet pohtimaan itsenäisesti ja luovasti keinoja ratkaista ristiriitatilanteita alistamatta osapuolia suhteessa toisiinsa.

Miksi projekti keskittyy yläasteelle?

Mitä varttuneempi kiusattu tai kiusaaja on tai mitä pitempään kiusaaminen on kestänyt, sitä vaikeampaa kiusaamisesta on kertoa. Pitkään jatkuneeseen kiusaami- seen liittyviä vakiintuneita rooleja on myös työlästä muuttaa ilman ulkopuolista apua.

Taidepainotteinen tapa käsitellä kiusaamista koskettaa nuoria, koska taide puhuttelee tunne-elämää,joka on nuorilla muutenkin kehitysvaiheen mukaisesti voimakkaasti korostunut. Taide antaa kanavan purkaa ja käsitellä voimakkaitakin tuntemuksia hyväksyttävällä tavalla. Projektiin osallistuminen ei vaadi kuitenkaan taiteellista lahjakkuutta.

Suurin osa Suomen kouluista on mukana KiVa-koulu hankkeessa, joka aktiivisesti ja sitoutuneesti käytettäessä on varsin hyvä kiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja kiusaami- seen puuttumisessa ala-asteella. Edelleen kuitenkin kaivataan uusia ja monipuoli- sempia keinoja tarttua tähän vaikeaan ja akuuttiin aiheeseen erityisesti yläasteella. Nuoret tarvitsevat toimia, jotka vastaavat heidän sen hetkiseen kehitysvaiheeseen paremmin kuin KiVa-koulun tarjoama aineisto. Tutkimuksen mukaan KiVa-koulu toimiikin paremmin ala-asteella. Kärnän (2012) väitöstutkimus osoittaa, että

kiusaamisen vähentäminen onnistuu KiVa Koulu -ohjelmalla parhaiten alakouluissa ja vaikutuksetovat suurimmillaan neljännellä luokalla. Tutkimuksen mukaan ylä- kouluissa kiusaamisen vähentäminen puolestaan on haastavampaa.

Miksi kolmannen sektorin tarjoamaa kiusaamisen vastaista työtä tarvitaan yläkouluissa?

Koulukiusaaminen Suomen kouluissa ei tutkimusten ja terveyskyselyjen mukaan ole vähentynyt juuri ollenkaan siitä huolimatta, että kiusaaminen on ollut vahvasti esillä mediassa ja kouluja on velvoitettu tekemään kirjallinen suunnitelma kiusaamisen ennaltaehkäisystä ja kiusaamiseen puuttumisesta. Kouluterveyskyselyjen mukaan jopa 30 % oppilaista joutuu kiusaamisen kohteeksi ja viikoittain kiusataan jopa 7-8% oppilaista. On selvää, että yksikin prosentti on liikaa. KiVa-kouluohjelman aktiivi- sella käyttämisellä kiusaaminen saadaan vähenemään ala-asteella, mutta yläastetta lähestyttäessä kiusaaminen alkaa taas lisääntyä.

Hyvin usein tulee esille, ettei opettajilla ole aikaa keskittyä muuhun kuin opetus- suunnitelman mukaiseen opettamiseen. Opettajankoulutuksessa ei myöskään käydä systemaattisesti ja perusteellisesti läpi kiusaamisilmiötä ja siihen puuttumisen keinoja. Kiusaamisen pitkäjänteinen ja tehokas käsittely on siis resurssikysymys: tarvittaisiin enemmän aikaa, enemmän aikuisia koulun arkeen, enemmän koulutusta kiusaamisen tehokkaasta ennaltaehkäisystä ja siihen puuttumisesta, enemmän tehokkaita ja toimivia keinoja.

Pandora -projekti vastaa tähän tuomalla kouluille lisäresursseja ammattitaitoisten ja kiusaamiseen perehtyneiden ohjaajien muodossa. Ohjaajilla on aikaa paneutua, kuunnella, keskustella, huomioida ja olla läsnä. Ulkopuolinen ohjaaja tuo toisenlaisen näkökulman luokan sosiaalisesta kentästä ja saattaa antaa omalle opettajille arvok- kaita huomioita oppilaiden välisestä hienovaraisesta viestinnästä. Ulkopuoliselle ohjaajalle saattaa olla helpompaa kertoa omasta tilanteesta, kuten projektin pilotti- vaiheen aikana onkin käynyt: ohjaajalle kerrottiin kolmesta piilossa olleesta kiusaa- mistapauksesta, jopa yksi kiusaaja otti ohjaajan kanssa puheeksi oman käyttäyty- misensä. Ohjaaja tulee yhteisön ulkopuolelta ja menee sinne takaisin, joten hänet koetaan ehkä jotenkin neutraaliksi ja puolueettomaksi ja sitä kautta turvalliseksi.

Projektin nimi

Valitsimme projektin nimeksi Pandora. Pandoran lipas on kuin koulukiusaaminen, joka koetaan vaikeaksi aiheeksi käsitellä ja hoitaa. Usein sekä aikuisten että kiusatun käsitysten ja kokemusten mukaan puuttuminen vain pahentaa tilannetta, joten on parempi olla avaamatta lipasta. Lippaan avaaminen vapauttaa kaikki ahdistavat kokemukset ja herättää kiusaajissa voimakkaan puolustusreaktion, joka todella saattaa pahentaa kiusaamista ainakin hetkellisesti riippuen siitä, miten taitavasti ja pitkä- jännitteisesti puuttuminen osataan hoitaa. Lippaan avaaminen antaa kuitenkin toivon siitä, että lopputulos hyödyttää kaikkia osapuolia. Nimi Pandora on lyhyt ja nuorekas, joten se sopii hyvin nuorten kielenkäyttöön. Se on lisäksi neutraali eikä korosta kiusaamista. Nimi Pandora antaa mahdollisuuden keskustella projektista ilman kiusaamis -sanaan liittyviä ennakkoasenteita.

Projektin toteuttajat

Projektin ohjaajiksi haetaan oman alansa kokeneita ja innostuneita pohjalaisia taiteilijoita. Pilottiprojektissa Peräseinäjoen Toivolanrannan yläkoulussa ovat olleet mukana yhteisötaiteilija Minna Bengs-Shrestha sekä teatteri-ilmaisun ohjaajat Venla Korja, Tanja Huuskonen ja Juulia Soidinaho Kulttuurikollektiivi Sillasta Seinäjoelta. Lisäksi mukana on ollut Seinäjoen Taidehallin näyttelykoordinaattori Sanna Karimäki- Nuutinen ja vt. näyttelykoordinaattori Päivi Takala hoitamassa näyttelyn toteuttamiseen liittyviä tehtäviä. Eri alueille, kuten esim. Järviseudulle pyritään kokoamaan oma työryhmä ja yhteistyökumppanit sekä löytämään näyttelytila loppunäyttelyä varten

Projektin hallinnointi

Projektia hallinnoi ja ohjaa Ei Kiusata ry:n hallituksen valtuuttamana yhdistyksen johtokunnan jäsen, E-P:n aluevastaava, yhdistyksen varapuheenjohtaja Paula Järvenpää.

Kukin taiteilija suunnittelee ja vastaa omasta osuudestaan projektissa ja toimittaa työtunnit ja kuitit tarvikehankinnoista ja muista menoista sekä selostuksen projektin etenemisestä yhdistyksen aluevastaavalle projektin etenemisen mukaan.

Sopimuksella projektin voi ottaa hallinnoitavakseen myös joku muu yhdistyksen jäsen tai taho.

Taloudelliset tekijät

Rahoitusta haetaan eri tahoilta ja säätiöiltä. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi osarahoitusta Peräseinäjoen pilottiprojektiin ja osa rahoitustarpeesta katetiin Ei Kiusata ry:n varainhankinnalla sekä yrityssponsoroinnilla. Seinäjoen kaupunki osallistui projektiin tarjoamalla ilmaiset näyttelytilat Taidehallista.

Kukin osuus voidaan toteuttaa omana irrallisena kokonaisuutenaan, vaikka nivoutuvatkin toisiinsa kiusaamistarinoiden avulla: sana, kuva, teatteri, ym. Projekti voidaan aloittaa, vaikka kokonaisrahoituksen järjestyminen ei projektin aloituksen aikaan oliskaan varmistunut. Projekti voidaan myös toteuttaa suunniteltua suppeampana tai sen toteutusaikataulua voidaan muuttaa, mikäli rahoituksen järjestyminen ei onnistu alkuperäisen aikataulun mukaan.

Kiusaaminen on arka ja vaikea aihe, joka ansaitsee tulla käsitellyksi siitä huolimatta ja juuri siksi!

 

Projektin esittely (lyhyt versio)

Pandora -projekti pitää sisällään sana,- kuva- ja teatteritaiteet ja se on suunnattu yläkouluikäisille. Projekti tapahtuu koulun luokassa normaalin koulutyön puitteissa ja se on läsnä koulun arjessa reilun vuoden. Projekti koskettaa koko yläkoulua tavalla tai toisella ja mahdollistaa eri taiteenaloista kiinnostuneiden oppilaiden osallistumisen projektiin. Projekti huipentuu taidenäyttelyyn.

Koulukiusaamiseen liittyy paljon vahvoja tunteita, joita on vaikea ilmaista sanoin: ahdistusta, vihaa, häpeää, pelkoa, surua, avuttomuutta, ylimielisyyttä jne. Murrosikäisten nuorten mielessä myllertää ilman kiusaamistakin monenlaisia tunteita laidasta laitaan, joten kiusaamisen käsittely taiteen keinoin on juuri tälle ikäryhmälle mitä sopivin.

Tutkimuksen mukaan KiVa-kouluohjelmalla ei ole saavutettu yläkouluissa yhtä hyviä tuloksia kuin alakoulussa. ”Kärnän (2012) väitöstutkimus osoittaa, että kiusaamisen vähentäminen onnistuu KiVa Koulu -ohjelmalla parhaiten alakouluissa ja vaikutukset ovat suurimmillaan neljännellä luokalla. Yläkouluissa kiusaamisen vähentäminen puolestaan on haastavampaa.”

Pandora -projekti hakee uudenlaisia toimintamalleja koulukiusaamisen ehkäisyyn ja käsittelyyn nimenomaan yläkoulussa ja tarjoaa koulun henkilökunnan avuksi ulkopuolisia resursseja mahdollistaen näin kiusaamisteeman syvemmän käsittelyn oppilaiden kanssa viemättä opettajilta ylimääräistä aikaa opetustyöstä. Taideosuudet suunnitellaan valmiiksi projektiin osallistuvien taiteiljoiden toimesta ja toteutetaan yhdessä aineenopettajan kanssa tuntikehyksen puitteissa. Ohjaavat taiteilijat ovat alansa kokeneita ammattilaisia ja perehtyneet kiusaamisteemaan, osa omakohtaisen kokemuksen kautta. Tarvittaessa oireileva oppilas ohjataan kuraattorille tai koulupsykologille, mikäli harjoitusten aikana tulee esille rankkoja tunnereaktioita. Projektin aikana ei tietoisesti haeta kiusattuja ja kiusaajia, vaan kiusaamisteemaa käsitellään yhteisöllisesti.

Projekti alkaa sanataideosuudella:

Yksi taiteiljoista ohjeistaa yhdessä äidinkielenopettajan kanssa äidinkielentunneilla toteutettavan kiusaamistarinoiden keräämisen. Oppilaat kirjoittavat omista kiusaamiskokemuksistaan tai huomioistaan tai keksivät kiusaamiseen liittyviä tarinoita. Nämä tarinat annetaan teatteri-ilmaisun ohjaajille.

Teatteri-ilmaisun osuus:

Teatteri-ilmaisun ohjaajat työstävät tarinoista pienen näytelmän niin, ettei mitään yksittäistä tarinaa voi siitä tunnistaa.  Näytelmä esitetään kyseisille oppilaille forum-teatterimenetelmällä. Forum-teatteri on yleisöä osallistavaa teatteria, jossa näytelmä pysäytetään ristiriitatilanteeseen ja katsojat haastetaan pohtimaan siihen ratkaisua ja myös osallistumaan itse näytelmään. Tämä menetelmä sopii erityisen hyvin koulukiusaamisen käsittelyyn. Oppilaat voivat näin harjoitella kiusaamiseen puuttumista. Ohjaajien esitys on mahdollista suunnata lisäksi opettajille. Esityksen jälkeen  tehdään ryhmäytymistä lisääviä harjoituksia. Ohjaajien esityksen jälkeen oppilaat alkavat työstämään omaa näytelmää pienryhmissä äidinkielen- tai luovanilmaisuntunneilla ja esittävät sen muille oppilaille sekä taidehallissa näyttelyn yhteydessä yleisölle.

Kuvataideosuus:

Kuvataideosuus toteutetaan kuvataidetunneilla kuvataiteilijan ja  kuvataideopettajan ohjauksessa. Oppilaat tekevät yhteisötaideteoksen, jossa jokaisella on oma osuutensa. Teoksessa ja teoksen tekoprosessissa käsitellään aikaisemmin kerätyissä tarinoissa esille tulleita kiusaamisteemaan liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Rinnakkaisluokat tekevät kukin oman teoksen, jotka asetetaan esille taidehalliin kuukauden ajaksi. Sen jälkeen työt voidaan laittaa esille omalle koululle tai muihin yleisiin tiloihin. Myö opettajilla on mahdollisuus osallistua oman yhteisötaideteoksen tekemiseen.

Projektin purku:

Näyttelyn jälkeen koko prosessi käydään läpi oppilaiden ja opettajien kanssa.

Projekti on pilottihanke, jota kehitetään saatujen kokemusten pohjalta ja tarjotaan myös muihin kouluihin. Projektia voidaan täydentää musiikilla ja tanssilla sekä valokuvauksella ja vidoilla tai ääniteoksilla.

Projektin alussa alaikäisten oppilaiden vanhemmilta kysytään kirjallisesti, antavatko he luvan käyttää oppilaiden kirjoituksia ja teoksia projektissa.

Tämän projektin ideaa voi vapaasti käyttää ja kehittää.